Niitä varten oli kyllä suklaa-banaanikakun reseptikin jo esillä. Mutta kallistuin kuitenkin keiton puolelle. Niinpä pilkoin kattilaan ensin bataatin, ison perussipulin, yhden salottisipulin, kolme valkosipulinkynttä, pari nahistunutta porkkanaa ja kolme perunaa.
Pienen hetken paahtaminen kuivassa kattilassa ja sitten kiehuva vesi ja Touch of taste -kasvisfondia reilu lusikallinen päälle. Jätettiin kasvikset porisemaan ja käytiin kirjastossa. Kaikki olikin sopivan pehmeitä, kun tultiin takaisin, joten maistelin, lisäsin mustapippuria, chiliä, cayenne'a ja piripiriä. Ja ne kaksi ylikypsää banaania.
Eikä sitten muuta kuin kaikki sauvasekoittimella soseeksi. Maistaminen ja loraus srirachaa päälle. Vielä sekoitus ja lautaselle (tai no, rasiaan seuraavan päivän evääksi).
Hyvää tuli. Tosin vaikka banaania oli suhteessa muihin (ainakin painon suhteessa) vähän, on se vahvimmin erottuva maku. Joten tämä keitto ei ole niille, jotka eivät pidä banaanista. Itsekin vähän vierastan sitä muutenkin kuin aamupalana, mutta tässä keitossa on jännä maku ja kiva kermainen koostumus, vaikkei nesteenä ole kuin vettä ja kasvisfondia. Toki keitto on aika makea, mutta on kyllä myös chiliä ja muutakin potkua sen verran, että on selkeästi pääruoka.
Huomenna on loppiainen ja kauhea pakkanen, joten suunniteltu luistelureissu siirtyy. Aikaa tyhjentää pakastinta: lapsi saa tehdä lopusta joulukinkusta pizzaa. Ja toisen lapsen kanssa me mietitään laitetaanko mozzarella-margarita-pizzaan juustoraasteen jämät vai ei...
Ja lauantain pataleipään loput mantelilastut? Ehkä. Katsotaan mitä pakkasviikonloppu tuo tullessaan, päästäänkö ylös sohvalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti