Sadonkorjuulasagne

Tällä viikolla testasin ekan kerran härkäpapurouhetta. En siis uutta Härkistä vaan jo aiemmin markkinoille tullutta härkäpapurouhetta. Sekin kyllä Verso foodin. Olen pitkään ollut Kauppahalli24:n asiakas ja heidän uutiskirjeestäään joskus bongasin tämän härkäpapu-kesäkurpitsalasagnen (kts. http://www.versofood.fi/fi/reseptit/kasvis-harkapapulasagne). Olen tosin aika huono reseptinseuraaja, kun ruoanlaitosta puhutaan (leivonta on vähän eri asia), joten usein korvaan jonkun ainesosan sillä mitä kaapista löytyy. En tykkää kesäkurpitsasta yhtä paljon kuin vaikkapa punajuuresta, joten korvasin puolet reseptin kesäkurpitsasta punajuurella, jonka vaan leikkasin hyvin ohuiksi viipaleiksi, jotta kypsyisi kunnolla. 

Ohuen ohuet punajuuriviipaleet (ja silputtu basilika)

Myöskään keltaista paprikaa ei löytynyt, joten tuikkasin kastikkeeseen jääkaapista löytyneen omenan. Ihan hyvin sekin toimi. Ja Dolmion valmis valkokastike auttoi vähän oikaisemaan.

Härkäpapurouhe, paprika ja omena tomaattikastikkeessa.

Sitten kaikki ainekset vaan ladottiin vuokaan ja tuikattiin uuniin. Vajaan tunnin odottelun jälkeensadonkorjuulasagneni olisi valmista syötäväksi.

Ainekset kerroksittain

Ja valmiina uuniin, vähän parmesania päällimmäisenä.

 Jännitys alkoi tiivistyä jo puolen tunnin kohdalla, mutta vielä piti hetki jaksaa. Vajaan tunnin odottelun jälkeen avasin sitten uunin luukun ja tadaa: 

valmis #sadonkorjuulasagne

Ihan pienen hetken maltoin antaa lasagnen vetäytyä ja sitten kimppuun - miltä maistuu. No ihan jees. Mutta - olen suuri chilin ystävä, joten sitä piti sitten taas latoa annoksen päälle. Eli chilikastiketta meni taas iso loraus. Mutta hyvää - tätä tehdään uudestaankin. 

#sadonkorjuulasagne #marttailu #punajuuret #härkäpapurouhe #chili

Bataattipäivä

Tänään on bataattipäivä: lounaaksi Pirkan reseptistä sovellettua keittoa. Eli lisäsin yhden porkkanan enkä käyttänyt valmista sosetta, vaihdoin sambal oelekin srirachaan ja tarjoilussa oli persiljan sijaan tuoretta korianteria. Lopputulos oli aika makea lounaalle, joten lisäsin myllystä chilirouhetta. Srirachaa olisi voinut olla enemmänkin, mutta se täytynee lisätä vasta lautasella, jos haluan lastenkin syövän keittoa. Olen myös tottunut suolattomaan ruoanlaittoon, mutta tämä keitto olisi sitä (reseptin mukaisesti) kaivannut. No, srirachasta sitäkin tulee. Keiton kanssa haluan yleensä leipää, mutta nyt olin syönyt leivän eli itsetehdyn porkkanasämpylän jo etukäteen aamun treenin jälkeen, soppaa keitellessäni.

Makeahko bataattikeitto korianterin lehdillä koristeltuna

Päivällisellä syötiin Soppa365:n bataattiraneja REKO-ruokapiiristä haettujen kalapihvien kera. Ranet olisivat voineet olla rapsakampia eli ensi kerralla paistan niitä vähän pidempään. Kyllä, näitä tehdään toistekin! Myös lapsi söi hyvällä ruokahalulla, santsaten. Minä dippasin bataattiranskalaiset kahteen eri chilikastikkeeseen ja lapsi vain kreikkalaiseen jogurttiin, joka oli mustapippurin lisäksi ainoa kalapihvien mauste. Namia!

Bataattiranskalaiset matkalla uuniin

Bataattiranet kalastaja Kellgrenin kalapihvien ja kreikkalaisen jogurtin sekä chilikastikkeiden 

kera

Ruokaihmisen parasta aikaa

Syksy ja satokausi ovat ruokavuoden parasta aikaa. Vaikka muuten saisikin olla ikuinen kesä. Mutta tuoreet punajuuret ovat ehkä kypsien tomaattien jälkeen parasta mitä suuhunsa voi laittaa (ellei lasketa suklaajäätelöä). 

Pöytä valmiina odottamassa vieraita

Tällä viikolla kuitenkin syötiin rapuja. En ryhtynyt itse keittelemään (lasittuneet silmät katsoivat muutenkin aika syyttävästi), vaan oma panos rapuillalliselle koostui salaatin teosta (pilkkomista) ja halloumin paistamisesta. Ja tietenkin panostin taas jälkkäriin. Tällä kertaa sekin oli tähän vuodenaikaan sopiva, aikanaan Ruokalasta bongattu marjainen keikauskakku, johon tuli tällä kertaa mustikoita, puolukoita ja vadelmia. Marjat laitetaan siirapin kanssa vuoan pohjalle ja päälle lusikoidaan kakkutaikina. Uuniin ja siitä jäähtymään.  Ja ennen tarjoilua kakku vielä kostutetaan maitotiivisteellä (olen joskus laittanut vaniljakastikettakin, mutta siitä tulee ehkä liikaa makeutta). 

Ravunkuorista keittelin vielä rapulientä talven risottoa varten. Ja taas on sitten hyvä syy kutsua kavereita syömään... 

 

Rapujuhliin valmistautuessani ostin myös niitä punajuuria. Ainakin samettinen keitto on suunnitelmissa. Kaapista löytyy myös vanha purkki härkäpapurouhetta (mitenköhän se eroaa uudesta Härkiksestä?), saisinkohan korvattua löytämästäni lasagnereseptistä kesäkurpitsan punajuurella? 

Mahtava uusi keittiöviikko alkamassa. Tosin vielä on tiedossa kesäistä keliä eli välillä täytyy karata rantakallioillekin. 

Kivaa viikon alkua!